San Francisco

Tässä vielä lupaamani jatko meidän reissullemme. Tosiaan lauantaina 24 maaliskuuta oli sitten hyvästeltävä Honolulu ja suunnattava iltalennolla San Franciscoon. Luvassa oli jälleen kuuden tunnin lento ja saapuisimme aamulla puoli seitsemän aikaan Friscoon, jossa luvassa olisi sitten kahdeksan tunnin odottelut ennen kuin luvassa seuraava kymmenen tunnin lento Amsterdamiin. Lento sujui minulta aika epämukavissa merkeissä, sillä en saaanut nukuttua silmäystäkään ja minua alkoi lopulta heikottamaan ja tulin erittäin huonovointiseksi. Saavuttuamme Fiscoon, olimme jo ennen reissuamme päättäneet kuluttaa tuon odotteluajan itse kaupunkiin tutustuessa. Siinä sitten hieman mehua nassuun, että sain verensokerit koholle ja menoksi. Pakko sanoa, että kaupunkiin tutustuminen meni itseltäni vielä aika heikossa hapessa, erittäin väsyneenä ja aivan totaalisen jäässä! Friscossa oli tuolloin n. 5 astetta ja itselläni päällä ohut jakku ja ballerinat. Kentältä sitten tosiaan suuntasimme ensin taksilla suoraan Golden Gate sillalle ja sieltä hypittyämme parin eri bussin ja kävelyn kautta tutustuimme vielä keskustan alueeseen. Jos ihmettelette miksi kadut ovat niin tyhjät, niin kuvat ovat otettu sunnuntai aamuna kello kahdeksasta eteenpäin, jolloin kaupunki vasta heräili seuraavaan päivään ja avoinna siellä oli vain muutama kahvila.

Golden Gate Bridge

Alcatraz

Good morning, San Francisco!

Down Town San Francisco

 Cable car

Vietettyämme kahdeksan tuntia San Franciscossa oli aika hyvästellä kyseinen kaupunki ja hypätä seuraavaan koneeseen, jossa oli sitten tarkoitus viettää seuraavat kymmenen tuntia ennen laskeutumista Amsterdamiin. Kyseinen lento ei itseltäni jälleen kerran mennyt ihan putkeen, sillä heti lennon alussa lentoemojen tarjoilessa juotavaa, tiputti yksi näistä päälleni lasillisen tomaattimehua. Ja siis todellakin kokonainen lasillinen lensi suoraan päälleni niin, että päällä olevat vaatteni olivat ihan pilalla! Aikamoisessa shokissa sitä oltiin, sillä käsimatkatavaroissa minulla ei ollut mitään vaihtovaatteita ja luvassa oli tosiaan 10 tuntia tässä purkissa, 4 tuntia vaihtoaikaa Schipholin kentällä ennen kolmen tunnin lentoa vielä Helsinkiin. Kyseinen mehu sotki neuleeni, sen alla olevan puseron, sekä huivini. Myös osa mehusta lensi vielä housuilleni. Olihan lentoemo itsekin aivan paniikissa ja pahoitteli suuresti. Vahinkohan kuitenkin tuo oli. Päälleni lennon ajaksi sain sitten KLM:n henkilökunnan svetarin ja vaatteitani he yrittivät saada soodavedellä puhtaaksi. Eipä nuo kyllä oikeen mihinkään irronneet ja sain heiltä voucherin, jolla voin käyttää vaatteeni pesulassa tai ostaa jopa ihka uuden kerraston.

Saavuttuamme sitten Damin kentälle, suuntasin suoraan Burberryn liikkeeseen ja sovituskopin kautta uusi puhdas paita päälle. Saapahan KLM maksaa tuon kyseisen paidan. Damin kentällä viimeistä lentoamme saimme onneksi odotella Menzien loungessa, jossa oli pientä purtavaa ja juotavaa tarjolla. Siellä sitten mukavissa tuoleissa sain lopultakin pikku tirsat vedettyä, sillä koneessa en koskaan oikein saa nukuttua. Sitten vielä viimeinen lento kohti kotia ja se sentään meni ihan mukavissa merkeissä. Oli kyllä tuon reissailun jälkeen ihan mukavakin päästä kotiin omaan sänkyyn nukkumaan ja kahden viikon erossa olon jälkeen hellimään pikku karvapalloamme.

Sellainen siis oli tämänkertainen reissumme. Ikimuistoinen siis todellakin!